Santahaminan, Suomenlinnan, Vallisaaren, Isosaaren ja Kuivasaaren ohella Kuninkaansaari on yksi historiallisista sotilassaarista, joilla on ollut merkittävä rooli Helsingin meripuolustuksessa vuosisatojen ajan.

 

Nykyisen nimensä Kuninkaansaari sai tiettävästi 1700-luvun lopulla, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa III seurasi sieltä käsin laivastonsa sotaharjoituksia. Kuninkaan sotamenestys Venäjää vastaan oli vaihtelevaa, mutta Ruotsinsalmen toinen meritaistelu heinäkuussa 1790 päättyi Ruotsin suureen voittoon. Myös tämä lienee antanut oman sysäyksensä saaren uudelleen nimeämiseksi.

 

Ruotsin vallan aikana Kuninkaansaari ja Vallisaari toimivat lähinnä Viaporin huoltosaarina, mutta Suomen siirryttyä Suomen sodassa 1808-1809 Venäjälle saarten puolustuksellinen merkitys ymmärrettiin välittömästi. Valtaosa linnoitustöistä toteutettiin kuitenkin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla Oolannin sodan (osa Krimin sotaa) kokemusten jälkeen, rakennussuunnitelmien muututtua tällä välin vielä useasti.

 

Vuonna 1906 Viaporin kapinan taistelut ja niiden aikana Kuninkaansaaressa tapahtunut massiivinen ruutivaraston räjähdys aiheuttivat paljon tuhoa. Rakennuksia on sittemmin myös purettu, mutta varsinaiset tykkipatterit, ruutikellarit, makean veden pumppausjärjestelmä (vedenpuhdistuslaitos) sekä yksi 1800-luvun lopulla rakennettu hirsitalo ovat yhä tänä päivänä olemassa. Suomen itsenäistyttyä 1917 Kuninkaansaaressa on ollut mm. ammusvarasto- ja lataamotoimintaa sekä merivartioasema.

 

Suomalaisuuden aikana suljettu saari on saanut kehittyä pääsääntöisesti rauhassa ja luonnon ehdoilla ja sen luontoarvot ovat yhdessä Vallisaaren kanssa merkittävät. Saaret ovat sittemmin siirtyneet Metsähallitukselle ja ne ovat avoinna yleisölle. Nyt kaikilla on mahdollisuus päästä nauttimaan niiden ainutlaatuisesta historiasta ja luonnosta.

​

päivitetty: 25.1.2020